Hehkutus: kasvishernari

Joo, vähän nuukasti on tullut viime aikoina kokkailtua. Yritän ryhdistäytyä. Sitä odotellessa sananen hernekeitosta.

En ymmärrä, miksi kasvishernekeittoon pitää aina tunkea yrttejä ja porkkanoita. Oikeasti, oli sitten kyseessä purkkihernari tai opiskelijaruokalan rokka, aina samaa shittiä. Miksi, MIKSI?! Jossain vaiheessa yritin keittää itse hernarini, pisti meiramit sun muut siankärsämöt sopassa sen verran vihaksi. On se pitkästä tavarasta tekeminen vaan niin hidasta, ettei semmoistakaan meinaa viitsiä.

Sitten löysin Pirkka Luomu hernekeiton, jonka raaka-aineluettelo näyttää tältä: vesi, herne ja suola.

Kiitos, Pirkka, pitkä etsintä on päättynyt!

Tomaatti-pekonipasta

Edellisessä postauksessa hehkutin Pajuniemen luomulihavalikoimaa, joten siirrynkin nyt omatunto viherpestynä ylistämään pekonipastaa!

Pidin pekonia pitkään raaka-aineena, jolle ei löydy juurikaan keittiössäni käyttöä. Sitä ei saa luomuna ja se on pelkkä ihraa, yäk. Muutama vuosi sitten tein miehelleni synttäriaamiaiseksi perinteisen brittibrekkarin ja nyrpistellen maistoin palan pekonia. Hallelujaa, aamen ja plottis, maku ja suutuntuma täräyttivät pipon päästä! Rapeus, rasvaisuus, suolaisuus, aah! Ja mikä jumalainen idea yhdistää rapea ihralastu kermaiseen munakokkeliin, siis britithän ovat neroja! Julistin, etten suostu syömään aamiaiseksi enää muuta kuin pekonia.

No, näin ei toki käynyt, syön edelleen aamupuuroni ilman pekonilisää. Mutta kun hiljattain ruokaostoksilla havaitsin Pajuniemen tuoneen markkinoille Luomu aamiaispekonin, voit uskoa, etten miettinyt puolikasta silmänräpäystäkään ennen kuin pekonipaketti sujahti ostoskoriini.

Yksi parhaista tavoista käyttää pekonia on tehdä siitä Lontoon River Cafén keittiömestari Ruth Rogersin ohjeella tomaattista pekonipastaa. Pekonin lisäksi raaka-aineita ovat mm. voi, kerma sekä parmesan, joten tukkeutuneet verisuonet tulevat ikään kuin herkkuhetken kaupanpäällisiksi.


Tomaatti-pekonipasta 2:lle
Muokattu alkuperäisohje täällä

160 g pappardelle-pastaa (esim. Pirkka)

2 rkl (suolatonta) voita
70 g luomupekonia parin sentin siivuina (esim. Pajuniemi)
1 pieni, kuivattu punainen chili murusteltuna
1 tlk kuorittuja, kokonaisia tomaatteja
ripaus suolaa
1 dl kuohukermaa
1 dl parmesania raasteena (parmigiano reggiano tai pecorino)

Laita pastavesi kiehumaan.

Paista pekonia ja chiliä voissa kunnes pekoni ruskistuu (n. 5 min).

Valuta tomaateista neste ja puristele niistä kevyesti siemenet pois. Revi tomaatit pienemmiksi paloiksi, heitä pekonin joukkoon pannulle, mausta ripauksella suolaa ja paista miedolla lämmöllä usein sekoitellen noin 5 minuuttia.

Keitä pasta ohjeen mukaan.

Lisää pekonin ja tomaatin joukkoon desi kermaa ja jatka kastikkeen kiehuttamista miedolla lämmöllä muutama minuutti.

Ota talteen 1 dl pastan keitinvettä ja valuta kypsä pappardelle lävikössä.

Kaada pasta paistinpannulle ja sekoita hyvin. Lisää puolet juustoraasteesta, sekoita ja lisää sen verran keitinvettä, että pasta notkistuu.

Jaa pasta lautasille ja ripottele loppu juustoraaste annosten päälle.

Hehkutus: Pajuniemi

Luullakseni on aika utopistista ajatella, että maailman väestö kääntyisi vapaaehtoisesti kasvissyöjiksi. Realistisempaa olisikin yrittää saada ihmiset kuluttamaan nykyistä vähemmän ja entistä eettisemmin tuotettuja eläinperäisiä tuotteita. Munia ja maitotuotteita on löytynyt jo pitkään sangen helposti luomuna, mutta luomulihatuotteita on ollut niukemmin tarjolla. Hienoa, että tilanne on parantumaan päin ja markkinoilla toimii Pajuniemen kaltainen lihatuotteiden valmistaja, jonka visiona on muuttua vähitellen kokonaan luomutaloksi.

Pajuniemen luomutuotevalikoima on laaja: on maksamakkaraa ja leikkeleitä, lihahyytelöä ja pekonia, nakkeja ja makkaroita sekä kokonaista pakastekanaa. Yhä harvemmalla sekasyöjällä eettisemmän lihankuluttamisen esteenä onkin nykyään huono saatavuus tai niukka valikoima. Hyvä Pajuniemi!

Appelsiininen Mud Cake

Blogini nimeksi sopisi Päiväni murmelina (keittiössä). Käytän paljon samoja raaka-aineita ja olen vähän laiska kokeilemaan kovin eksoottisia ja repäiseviä yhdistelmiä. Osittain syynä on se, etten pidä itseäni luontaisena kokkina, jonka suosikkiharrastus on häärätä keittiössä pipon päästä täräyttäviä kulinaarisia elämyksiä mesästäen. Ruoan tekeminen ei ole minulle lähimainkaan yhtä mieluisaa puuhaa kuin sen syöminen. 

En valitettavasti ole miljöönäri, jolla olisi varaa palkata kokki, eikä mieheni ole kovin innostunut ruoanlaittaja, joten minä hoidan pääasiassa taloutemme muonittamisen. Olen kiinnostunut eettisestä ja ekologisesta kuluttamisesta, ja tämä luonnollisesti heijastuu siihen, mitä keittiössä tapahtuu. Tuntuukin mahdottomuudelta, että päivittäinen ravintoni koostuisi ranskanpotuista ja eineslihapullista. Toisin sanoen ruoanlaitto imee joka tapauksessa päivittäin resursseja, joten tuntuu järkevältä, että saan käyttämilleni resursseille mahdollisimman hyvän tuoton eli suhteellisen herkullista, terveellistä, ekologista ja eettistä lopputulemaa lautaselle.

Pitkä pohjustus, vaikka tarkoitukseni oli vain sanoa, että tein taas mutakakkua, mutta tällä kertaa keksin lisätä taikinan joukkoon appelsiininkuorta...

• Kakku ei välttämättä kaipaa kermavaahtolisää, se on mahtavaa ihan sinällään kera kupposen tuimaa espressoa. Näyttävämmän kakusta saa siivilöimällä pintaan tomusokeria: asettele kakun päälle paperista leikelty lumihiutale ja siivilöi tomusokeria koko komeuden päälle. Tuloksena sievä sokerikuvio kakun pinnassa:

Appelsiini-mutakakku 8-12:lle

120 g voita

250 g mahdollisimman tummaa suklaata
4 valkuaista
4 keltuaista
2 dl (tummaa muscovado)sokeria

1 dl jauhoja

1 luomuappelsiinin kuori raastettuna

Lisäksi: 

2 dl kuohukermaa

2 rkl tomusokeria

1 luomuappelsiinin kuori raastettuna

1/2 tl kanelia

Sulata voi ja suklaa hyvin matalalla lämmöllä pienessä kattilassa.

Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi.

Sekoita keltuaiset ja sokeri.

Yhdistä appelsiinin kuoriraaste jauhoon ja lisää jauho keltuaisten joukkoon.

Kaada sula suklaa jauho-keltuaisseokseen ja sekoita tasaiseksi.

Kääntele valkuaisvaahto varovasti taikinaan (sekoita ensin iso lusikallinen vaahtoa ihan reippaasti taikinaan, niin se notkistuu). Kaada taikina halkaisijaltaa 24 senttiseen irtopohjavuokaan, jonka pohja on peitetty leivinpaperilla.

Paista 225 asteessa noin 15-20 minuuttia. Älä paista liikaa, kakun kuuluu jäädä raa'ahkoksi keskeltä.

Irroita kakku vuoasta vasta kun se on jäähtynyt.

Anna tekeytyä yön yli kelmutettuna huoneenlämmössä.

Vaahdota kerma ja sekoita joukkoon tomusokeri, appelsiininkuori ja kaneli.

Mantelicroissant

Laskiaisen aikaan ruokablogit pursuavat laskiaispullien ja itsetehdyn mantelimassan ohjeita sekä gallupeja siitä, haluaako pullansa mantelimassalla, hillolla vai överisti kummallakin. Kontribuutioni suureen laskiaispullakeskusteluun on tämä: ostan pullani aina kaupasta ja mantelitäytteisenä.

Laskiaispullavinkkejä minulta ei siis löydy, mutta aiheeseen liittyen ajattelin postata mantelicroissantien ohjeen. Olen törmännyt Lontoossa ja Pariisissa näihin manteli-ihanuuksiin ja on erittäin suuri epäkohta, että niitä ei saa Suomen Jyväskylästä. Olen kuullut huhuja, että Helsingissä niitä olisi jonkin konditorian valikoimassa, mutta omin silmin en ole ilmiötä todentanut.

Kuten niin monesti olen todennut, olen surkea ja kärsimätön leipuri, joten itsetehty croissant-taikina on kertakaikkinen mahdottomuus. Croissant-himon yllättäessä käytän yleensä Danerollesin taikinalevyä, joka on helppo, nopea ja ihan kohtuullisen makuinenkin. Laiskan naisen mantelicroissant syntyykin (iik ja kauhistus) purkkitaikinasta, puolikkaasta mantelimassapötköstä seka tomusokeripöläyksestä.

Juu-juu, itseään kunnioittavan ruokablogistin ei pitäisi tällaisia "ohjeita" julkaistakaan. Jos haluat toimia pidemmän kaavan mukaan ja tehdä taikinan, täytteen, sun muut itse, niin internet auttaa, en minä.


Mantelicroissant 6 kpl

1 prk Danerollesin croissant-taikinaa
75 g mantelimassaa eli puolikas pötkö esim. Mauste-Sallisen mantelimassaa
pari rkl tomusokeria

Toimi taikinapaketin ohjeen mukaan ja levitä taikinakolmiot uunipellille.

Leikkaa mantelimassapötkö pitkittäin kuuteen osaan ja asemoi lohkot croissantin leveään päähän:

Kääri taikina löysäksi rullaksi ja paista croissanteja 200 asteessa 12-16 minuuttia.

Nosta croissantit ritilälle jäähtymään, jonka jälkeen voit siivilöidä niiden päälle tomusokeria. Lisäksi iso kuppi maitokahvia ja köyhän naisen Pariisin pikaloma on valmis.

Shepherd's pie

Olen aiemminkin ilmoittautunut brittiruoan ystäväksi, eikä mikään ole muuttunut...

Shepherd's pie on ikään kuin elegantimpi versio suomalaisesta lihaperunasoselaatikosta. Se on mahtavaa talviruokaa ja jos omistaisin sukset, vaatisin saada shepherd's pieta ison, höyryävän lautasellisen palattuani pitkältä hiihtolenkiltä. Teen yleensä shepherd's pien kasvisversiota, jossa lampaanliha korvataan vihreillä linsseillä, mutta lihaversiotakin tulee satunnaisesti kokattua. Tulevaisuudessa kuitenkin entistä harvemmin, koska Jyväskylästä ei tunnu löytyvän luomulampaan lihaa. Buu ja bää.

• Kasvisversiossa liha korvataan 4 desillä vihreitä linssejä, jotka laitetaan likoamaan väljään veteen ihan ensimmäisenä toimenpiteenä kokkausta aloitettaessa. Noudata muuten muhennoksen ohjetta, mutta lisää lampaan sijasta pannulle valutetut linssit sekä punavinin lisäksi 8 dl vettä. Linssien kypsymiseen menee aikaa noin 30-60 minuuttia.
• Jos unohdit ostaa punaviiniä, korvaa se 2 desillä vettä ja lisää ruokalusikallinen punaviinietikkaa valmiiseen muhennokseen. 
• Kokeile korvata punaviini stoutilla tai portterilla, esim. Guinnessilla.
• Joissain ohjeissa muhennokseen lisätään pakasteherneitä ja teen itsekin niin, jos pakastimesta sattuu löytymään pussillinen.

Shepherd's pie 6-8:lle

Muhennos:

3 rkl oliiviöljyä

2 isoa sipulia kuorittuna ja hienonnettuna

3 porkkanaa kuorittuna ja hienoksi pilkottuna

2-3 sellerinvartta hienoksi pilkottuna

2 rkl tomaattipyrettä

1 tl kuivattua timjamia (tai 1 rkl tuoretta)

400 g luomulampaan jauhelihaa

2 dl punaviiniä

1 rkl Worchestershire-kastiketta

2 tl suolaa

mustapippuria

Muusi:

1 kg jahoisia perunoita kuorittuna ja pilkottuna

1 dl maitoa

2 rkl voita

3/4 tl suolaa

Kuullota sipulia oliiviöljyssä viitisen minuuttia.

Lisää porkkana ja sellerinvarret, jatka kuullottamista noin 10 minuuttia.

Lisää pannulle tomaattipyre ja timjami, sekoita hyvin ja lisää lammas. Jatka paistamista, kunnes lammas on ruskistunut.

Kaada punaviini pannulle ja hauduttele kannen alla sen aikaa, kunnes valmistat perunamuusin eli puolisen tuntia. Jos soossi näyttää kovin vetiseltä, nosta lämpöä ja keittele viimeiset 5 minuuttia ilman kantta. Mausta valmis muhennos Worchestershire-kastikkeella, suolalla ja mustapippurilla ja kaada se öljytyn uunivuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Itse käytän lasagnevuokaa, se on ihan justiinsa sopivan kokoinen.

Keitä perunat kypsiksi (n. 15 min). Valuta potut, lisää joukkoon maitoa, voi ja suola ja soseuta. Puodottele muusi kokkareina muhennoksen päälle ja levitä lusikan avulla tasaiseksi. Tee lusikalla tai haarukalla pintaan kuvioita.

Paista 200-225 asteessa 20-30 minuuttia. Anna jäähtyä viitisen minuuttia ennen tarjoilua.

Kaaliwokki

En luultavsti ole koskaan syönyt kaaliruokaa, josta en olisi pitänyt. Tämän naurettavan yksinkertaisen kaaliwokin inspiraatioina ovat toimineet karmea nälkä, puolityhjä jääkaappi ja korealainen kimchi. Arkista, vaatimatonta, hyvää.

Kaaliwokkia voi tunkea vaikka pitaleivän sisään tai käyttää sitä kimchin tyylisenä lisäkkeenä. Mielestäni se toimii niin kuumana kuin kylmänäkin. Mieluiten kippaan kuitenkin kihisevän kuumaa wokkia lautaselle ja asemoin paistetun tai uppomunan kaalikeon päälle:

Kaaliwokki 2-4:lle

reilu loraus öjyä
n. 500 g kaalia ohueksi suikaloituna (n. 1/2 pieni tai 1/4 iso kaali)
1 tl chilitahnaa (esim. sambal oelek)
1 tl inkivääriä raastettuna
1 rkl soijakastiketta

Kuumenna wokkipannu todella kuumaksi.

Kaada pannuun reilusti öljyä ja heitä kaalisuikaleet heti perään.

Sekoita kaalia, kunnes se alkaa saada väriä. Jos pannu on tarpeeksi kuuma, tähän ei mene montaakaan minuuttia.

Lisää chilitahna ja inkivääri. Jatka paistamista sekoitellen hetki, kunnes kaali on pehmennyt, mutta on edelleen rapeaa.

Nosta pannu liedeltä ja kaada joukkoon soijakastiketta.

Tomaatti-kalakeitto

Pakasteseiti on vähän ongemallinen tuote. Leikkausvalmista kalaa on kätevä pitää pakastimessa, se on edullista ja sitä saa helposti MSC-sertifioituna, mutta toisaalta siitä on sangen haasteellista kokata kovin maukasta apetta.

Kalakeitto on melkoisen klassinen tapa käyttää seitiä, ja keittäminen taitaakin olla paras tapa kypsentää pakastekalaa. Löysin Maija Silvennoisen Kymmenen kaalia laudalla -kirjasta mahtavan lohiseljangan ohjeen, josta sovelsin vähän arkisemman seitikeiton.

• Alkuperäisohjeessa käytetään tuoretta lohta, mutta myös valkolihaiset kalat toimivat. Tuoretta kalaa ei kuitenkaan tarvitse keittää paria minuuttia kauempaa.
• Ota pakastekala lautaselle sulamaan siinä vaiheessa, kun alat pilkkoa kasviksia.

Tomaatti-kalakeitto 6:lle
Inspiraatio-ohje Maija Silvennoinen

3 rkl oliiviöljyä
2 porkkanaa kuorittuna ja pilkottuna
0,5 juuriselleriä (= n. 350 g) kuorittuna ja pilkottuna
1 palsternakka kuorittuna ja pilkottuna
2 sipulia kuorittuna ja pilkottuna
2 valkosipulinkynttä kuorittuna ja hienonnettuna
1 tl kuivattua timjamia
2 dl hapankaalia
5 dl kasvis- tai kalalientä
5 dl tomattimehua
4 perunaa kuorittuna ja pilkottuna
400 g MSC-sertifioitua pakasteseitiä kuutioina
1 tl suolaa
mustapippuria

Lisäksi:
300 g smetanaa
pari desiä maustekurkkukuutioita
(desi tuoretta tilliä hienonnettuna)
(desi kalamataoliiveja)

Kuumenna oliiviöljy isossa kattilassa keskilämmöllä. Lisää porkkana, selleri, palternakka ja sipuli. Kuullota viitisen minuuttia.

Lisää valkosipuli, timjami ja hapankaali, jatka kuullottamista minuutin verran ja lisää kattilaan liemi, tomaattimehu ja peruna. Keittele matalalla lämmöllä kannen alla 10 minuuttia.

Lisää seiti keittoon, anna kiehua vielä 20 minuuttia ja mausta suolalla ja pippurilla.

Tarjoile smetanan ja maustekurkkun (ja tillin ja oliivien) kanssa.

Vuohenjuusto-karpalosalaatti

Kääk, kolmas vuohenjuusto-ohje putkeen...

Vuohenjuusto-karpalosalaatti on saanut inspiraationsa jenkkisaiteilta, ainakin täällä tehdään hyvin samanlaista salaattia. Vuohenjuuston, saksanpähkinän, karpaloiden, "talvivihreiden" ja kirpeän makean salaatinkastikkeen yhdistelmä toimii älyttömän hyvin. Lisäksi salaatti on ulkoasultaan elegantti kuin pikkumusta ja helmikorvakorut. Komennan kaatamaan kyytipojaksi lasillisen hyvin jäähdytettyä, kevyttä valkoviiniä!

• Jenkkiohjeissa salaattipohjana käytetään winter greensejä, joten kirpeä rucola, punasaatti, endiivi ja sen semmoiset ajavat asian. Itse haluan päästä helpolla ja ostan yleensä pussillisen Crispy Tris -luomusalaattisekoitusta, jossa on rucolan ja punasalaatin lisäksi jotain kolmattakin lajiketta, en nyt muista mitä... 

Vuohenjuusto-karpalosalaatti 4:lle

Kastike:
1 rkl oliiviöljyä
1,5 tl punaviinietikkaa tai sitruunamehua
1 tl Dijon-sinappia
2 tl vaahterasiirappia tai hunajaa
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

n. 150 g salaattisekoitusta

n. 200 g vuohenjuustoa viipaleina tai murusteltuna
n. 20 saksanpähkinää
4 rkl kuivattuja karpaloita

Laita kaikki salaattikastikkeen aineet kannelliseen purkkiin ja ravista raivokkaasti.

Sekoita 2/3 kastikkeesta salaattisekoituksen joukkoon ja jaa salaatti lautasille.

Asemoi vuohenjuusto, muutamaan osaan pienityt saksanpähkinät sekä karpalot salaatin päälle. Pirskottele jäljelle jäänyt kastike koko komeuden päälle.

Lohivartaat

• Täytteitä voi muunnella mielensä mukaan, toimiviksi ovat osoittautuneet esimerkiksi oliivit, aurinkokuivatut tomaatit, tuoreet yrtit, sardellit...
• Vartaat on myös eri helppoa kypsentää grillissä.

Lohivartaat 2:lle

300 g lohta

suolaa

mustapippuria

50 g vuohenjuustoa

oliiviöljyä

Poista lohesta nahka ja viipaloi se vajaan sentin siivuiksi.

Levitä siivut leivinpaperille ja ripottele päälle suolaa ja mustapippuria.

Leikkaa vuohenjuusto parin sentin pituisiksi suikaleiksi. Aseta juustosuikale lohisiivun leveään päähän ja rullaa lohi juuston ympärille sieväksi ruusukkeeksi (tai epäesteettiseksi mytyksi). Pujota rullat vartaaseen.

Sivele rullien pinnat oliiviöljyllä, aseta vartaat uunivuokaan ja paista 225 asteessa noin 10 minuuttia.

Tarjoa esim. punajuuri-vuohenjuustorisoton kanssa.

Punajuuri-vuohenjuustorisotto

Punajuuri-vuohenuustorisotto on keittiömme kestosuosikkeja ja sitä syötiin meillä tänä viikonloppunakin. Risottokokki kylläkin maisteli keitostensa äärellä niin ahkerasti viintä, että risoton koostumuksesta tuli turhan keittomainen. Yleensä syömme risottoa ilman mitään proteiinilisäkkeitä, mutta tällä kertaa herkun päälle läiskäistiin vartaallinen vuohenjuustolla täytettyjä lohirullia. Nam.

Punajuuri-vuohenjuustorisotto 4:lle

1,5 l kasvislientä (itsetehtyä tai fondista/kuutiosta/jauheesta)
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl voita
3 salottisipulia tai 1 keltasipuli hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

n. 200 g punajuurta kuorittuna ja mikroterällä raastettuna

4 dl risottoriisiä

1-2 dl valkoviiniä tai kuivaa vermuttia
suolaa
mustapippuria
1,5 dl parmigiano reggianoa raastettuna

150 g vuohenjuustoa murusteltuna

Kuumenna kasvisliemi kiehuvan kuumaksi.

Kuullota sipulia laakeassa paistinpannussa tai kattilassa voi-öljyseoksessa n. 3 minuuttia.

Lisää valkosipuli ja punajuuri, jatka kuullottamista pari minuuttia.

Lisää riisi ja kuullota kunnes se imee kaiken rasvan pannulta ja muuttuu läpikuultavaksi, noin 3 minuuttia. Sekoita usein ja pidä lämpötila maltillisena.

Kaada pannuun valkoviini ja kuumenna, kunnes neste on haihtunut pannulta. 

Ala lisätä kuumaa kasvislientä pannulle kauhallinen kerrallaan niin, että neste on aina ehtinyt imeytyä riisiin ennen kuin lisäät uuden kauhallisen. Sekoittele riisiä usein ja pidä lämpötila sellaisena, että liemi alkaa poreilla heti, kun sitä lisää pannulle. Tätä jatketaan kunnes riisi on kypsää.

Ala maistella riisin kypsyyttä, kun ensimmäisen kasvisliemikauhallisen lisäämisestä pannulle on kulunut 15 minuuttia. Riisin kuuluu antaa aavistuksen hampaalle vastusta, mutta raa'aksi sitä ei missään nimessä ole tarkoitus jättää. Ylikypsä risottokin on raakaa parempi vaihtoehto.

Kun riisi tuntuu sopivan kypsältä, mausta risotto suolalla ja pippurilla. Risoton koostumuksen tulisi olla melkein keittomainen (juustoraaste sakeuttaa sitä), joten lisää tarvittaessa kasvislientä (kuvan risotto on liian kiinteää). Nosta pannu liedeltä, lisää parmesan ja vuohenjuusto (ja vielä nokare voita), sekoita ja lataa lautasille. 

Coleslaw

Ai niin, pidän tämmöistä blogiakin... Kiinalainen uusi vuosi sai aikaan sen, että viime viikko meni siivotessa. Keittiön kaapit ja laatikot tuli kompattua ja sieltä löytyikin jos jonkinmoisia pussinpohjia. Yksi löydöistä oli purkillinen unikonsiemeniä, joka on hommattu ties mitä tarkoitusta varten. Ruoan poisheittäminen on, paitsi epäekonomista, myös hyvin epäekologista, joten jotain käyttöä oli siemenille keksittävä.

Kaali, kuten monet muutkin hyljeksityt ja vaatimattomat vihannekset, on suosikkiraaka-aineitani. Suomessa kaalia käytetään nuukasti ja yksipuolisesti erityisesti salaattipöydässä, vaikka pienellä marinoinnilla tai kastikesilauksella siitä saa mainiota lisäkesalaattia. Esimerkiksi jenkkien coleslaw on ihan mahtavaa: sopii niin hampurilaisen väliin, uunipotun kylkeen tai vaikka ihan vaan lounassalaatiksi ja sitä voi tuunata melkein loputtomasti. Talvella kaalin joukkoon sotketaan majoneesia, kun taas varhaiskaali ei kaipaa muuta kuin kevyen öljykastikkeen. Joten kyllä, päättelit aivan oikein ja lisäsin unikonsiemeniä kaalisalaattiin. Toimi ihan kivasti.

• Hämmästyttävää kyllä, olen aina inhonnut majoneesia, joten käytän suosikkiani turkkilaista jogurttia tässäkin ohjeessa. Majoneesin ja jogurtin lisäksi kastikkeessa voi käyttää kermaviiliä tai smetanaa.
• Jos kaapistasi ei löydy unikonsiemeniä, jätä ne tyynesti pois tai korvaa vaikka teelusikallisella sellerinsiemeniä. Jogurttisoossia voi maustaa lisäksi valkosipulilla, Dijon-sinapilla, yrteillä...
• Coleslaw'n joukkoon voi sekoittaa porkkanan ja kaalin lisäksi muitakin kasviksia, kokeile esim. varsiselleriä, paprikaa, omenaa ja/tai purjoa.

Coleslaw 4:lle

n. 400 g kaalia (n. 0,25 pieni kaali)
1 porkkana
1,5 dl turkkilaista jogurttia
2 rkl sitruunamehua tai omenaviinietikkaa
0,5 tl suolaa
mustapippuria
1 rkl unikonsiemeniä
(intiaanisokeria tai hunajaa)

Poista kaalista kanta ja suikaloi se ohueksi. Kuori ja raasta porkkana.

Sekoita jogurtti, sitruunamehu, suola ja pippuri. Lisää halutessasi sokeria tai hunajaa.

Yhdistä vihannesraaste ja jogurttikastike.

Appelsiinikaakao

Olen aivan varma, että osaat keittää kupposen kaakaota ihan ilman opastustani. Mutta ehkäpä mieleesi ei ole juolahtanut, että kupposen kaakaota voisi maustaa appelsiinin kuorella..?


Appelsiinikaakao 2:lle

0,5 luomuappelsiinin kuori
4 dl maitoa
3 rkl sokeroimatonta kaakaojauhetta (esim. Pirkan luomu ja reilu)
2 rkl (intiaani)sokeria

Kuori appelsiinin uloin oranssi kuori ja laita se kattilaan muiden aineiden kanssa. Hauduta keskilämmöllä kuumaksi ja siivilöi kuppeihin.

Kurpitsarisotto

Vasta kolmas Reseptivihkon risotto-ohje! Risotto on lemppareitani, vaikka taidan sanoa niin kaikista ruoista. Hiljattain joku kysyi minulta, että mikä on mottoni. Ööö, eipä ole tullut moista mietittyä. En keksinyt muuta kuin: "ruoka on hyvää", syvällinen ajattelija kun olen.

• En ole testannut, mutta kuvittelisin, että tavallinen talvikurpitsa ajaa asian. 
• Raa'an kurpitsan voi korvata paahdetulla, tällöin kurpitsa lisätään risottoon tietenkin vasta lopuksi.
• Jos risoton tekeminen tuntuu jotenkin haastavalta, niin lukaise aiempi risottovuodatukseni täältä.

Kurpitsarisotto 4:lle

1,5 l kasvislientä (itsetehtyä tai fondista/kuutiosta/jauheesta)
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl voita
3 salottisipulia tai 1 keltasipuli hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
n. 800 g butternut squash -kurpitsaa kuorittuna ja pieneksi pilkottuna (1 keskikokoinen kurpitsa)
4 dl risottoriisiä
1-2 dl valkoviiniä tai kuivaa vermuttia
suolaa
mustapippuria
3 dl parmesanraastetta + muutama rkl koristeluun

Kuumenna kasvisliemi kiehuvan kuumaksi.

Kuullota sipulia laakeassa paistinpannussa tai kattilassa voi-öljyseoksessa n. 3 minuuttia.

Lisää valkosipuli ja kurpitsa, jatka kuullottamista pari minuuttia.

Lisää riisi ja kuullota kunnes se imee kaiken rasvan pannulta ja muuttuu läpikuultavaksi, noin 3 minuuttia. Sekoita usein ja pidä lämpötila maltillisena.

Kaada pannuun valkoviini ja kuumenna, kunnes neste on haihtunut pannulta. 

Ala lisätä kuumaa kasvislientä pannulle kauhallinen kerrallaan niin, että neste on aina ehtinyt imeytyä riisiin ennen kuin lisäät uuden kauhallisen. Sekoittele riisiä usein ja pidä lämpötila sellaisena, että liemi alkaa poreilla heti, kun sitä lisää pannulle. Tätä jatketaan kunnes riisi on kypsää.

Ala maistella riisin kypsyyttä, kun ensimmäisen kasvisliemikauhallisen lisäämisestä pannulle on kulunut 15 minuuttia. Riisin kuuluu antaa aavistuksen hampaalle vastusta, mutta raa'aksi sitä ei missään nimessä ole tarkoitus jättää. Ylikypsä risottokin on raakaa parempi vaihtoehto.

Kun riisi tuntuu sopivan kypsältä, mausta risotto suolalla ja pippurilla. Risoton koostumuksen tulisi olla melkein keittomainen (juustoraaste sakeuttaa sitä), joten lisää tarvittaessa kasvislientä (kuvan risotto on liian kiinteää). Nosta pannu liedeltä, lisää juustoraaste (ja vielä nokare voita), sekoita ja lataa lautasille. 

Raasta annosten päälle parmesania.

Paahdettu kurpitsa

Hehkutin pari päivää sitten butternut squash -kurpitsaa ja uhosin kirjaavani tänne muutaman huippuohjeen. Tässä on nyt yksi.

Kuten jo kerroinkin, törmäsin butternut squashiin ensimmäistä kertaa täällä Jyväskylässä tänä talvena.  Amerikkalaiset tapaavat sanoa, että kaikki maistuu paremmalta maapähkinävoin kanssa. Minä sanon, että kaikki maistuu paremmalta paahdettuna ja kurpitsan kokkaaminen alkoikin lycostamalla roasted butternut squash. Haun päästä löytyi tämä aarre, jonka nyt melko uskollisesti kirjaan tänne iloksenne.


Paahdettu kurpitsa 2-4:lle

1 keskikokoinen butternut squash -kurpitsa (n. 800 g)
1 rkl (oliivi)öljyä
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
0,5 tl suolaa
mustapippuria
1 + 1 rkl persiljaa hienonnettuna
0,5 dl parmigiano reggianoa raastettuna

Halkaise kurpitsa, kuori se ja poista hötöinen siemensisus lusikan avulla.

Pilko kurpitsaliha parin sentin kuutioiksi ja laita kuutiot piiras- tai lasagnevuokaan.

Heitä päälle öljyä, suolaa, mustapippuria, valkosipulia ja 1 rkl persiljaa. Sekoita hyvin ja levitä tasaiseksi kerrokseksi.

Paista 200 asteessa noin 50 minuuttia, ota uunista lisää parmesan ja jatka paistamista viitisen minuuttia.

Ripottele päälle loppu persilja.